Kehityskuvat

perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää ystävänpäivää!

Perjantai, miten ihana päivä.
Tosin miula on huomenna töitä, joten eipä se perjantai tarkoita juuri mitään. Pyh ja pah. Mutta se miksi kirjoitan, on YSTÄVÄNPÄIVÄ, hyvää ystävänpäivää teille lukijat, tutut ja tuntemattomat. 

Tänään on ollut oikein ystävällinen päivä. 
Olen ollut salilla ystävällinen niille tutuille naamoille, joiden kanssa ollaan treenattu kohta 4 kuukautta yhdessä. Ihan hurjaa, miten se aika menee. Kohta on viikko takana tätä uutta ohjelmaa. Ja huomenna on se odottamani herkkupäivä <3. 
Mä ostin prismasta puoli-ilmaisia irtokarkkeja, sipsejä ja jätskiä. Ehkä pieni ähky, mutta mä koen, että herkkupäivänä pitää saada lupa syödä IHAN MITÄ VAIN. Kerron sitten taas, kuinka mua oksettaa huomenna :D.

Mutta tähän päivään. 
Olen ollut ahkera. Kävin aamulla taas juoksemassa, tai hölkällä ja vaikkei yhtä hyvin kulkenut kuin eilen, niin matkaa taittui kuitenkin 6,5km 46 minuuttiin. Musta se on ihan hyvä matka ja aika ennen klo 6 aamulla. Jee ja hurraa minulle! Odotan kyllä niin älyttömästi niitä kevään valoisia aamuja, kun aurinko alkaa nousta tai parhaimmassa tapauksessa jo paistaa. Ja kun sitten saa nauttia linnunlaulusta ja valosta ja vaikka mistä ihanasta. Kevät <3. Tule jo! 

Sen lisäksi, että tänään kävin juoksemassa, kävin myös salilla. Vuorossa oli rinta-, hauis- ja ojentajatreeni. Tässä uudessa ohjelmassa treeni kestää enää noin tunnin ja siihen on vaikea tottua. Varsinkin kun viime ohjelmassa tämä päivä oli 2 tunnin mittainen, siis se ohjelma oli. Salin jälkeen kokeilin uutta enkkaa soudussa, ja wuhuu, katsokaa tätä kehitystä:


Vaikka kädet kyllä vapisi ihan hulluna, kun kaivoin puhelinta, että otan tuon kuvan. Siinä meni muutama sekuntti hukkaan, mutta eipä se haittaa. Hyvä aika se silti on, ottaen huomioon, että mä olen soutanut nyt kaksi kertaa elämässäni näin pitkän matkan. (Niitä lapsuuden kesiä ei edelleenkään lasketa :D)
 Soudun jälkeen oli vuorossa sitten jooga, ja kyllä sitä taas huomaa, kuinka matalaksi on kasvanut. Siis ei oikein taivu. Säälittävää. Lupaan nyt pyhästi alkaa venyttelemään SÄÄNNÖLLISESTI. Ei täst muuten tule mitään.

Mutta nyt on vaikea keskittyä mihinkään, kun kaapit on täynnä karkkia. Tänään oli taas kaulassa enlantilaisia lakritsoja muistuttava koru (tai siis se on ihan kuin oikeita englantilaisia lakuja olisi laitettu naruun ja kaulaan) ja se laittoi taas himottamaan :). Huomenna, huomenna... trallalalaa :D.

Ihanaa ystävänpäivää!
pus 
<3
-Kaza

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti