taidan olla.
Monet asiat ovat ihan päivästä kiinni. Siitä, millä jalalla on noussut vuoteesta. Ja nyt mulla on vaikeuksia taistella kaikkien mielihalujen kanssa. Kokeilen sitä, jos tämän blogin päivittäminen saisi ajatukset pois tuosta luumupiirakasta, joka tuolla keittiön työtasolla odottaa. Meillä kävi vieraita, jotka toi tullessaan hieman kohmeisen piirakan. Sitä ei siis voi pistää edes pakkaseen, sillä se on jo pakastettu kerran.
Kuva ei tietenkään tee oikeutta sille, miten hyvälle tuo piirakka tuoksuu. Ja täytyy tunnustaa, että muutaman murun maistoin sitä. Ja voi voi, tekisi mieli antaa periksi himoille.
Ja kyllähän mä tiedän, mistä tämä himo johtuu. Me käytiin tänään lasten kanssa Angry Birds Activity Parkissa. Oli aika ihanaa lapsille, mutta minulle, ei juurikaan. No ateriarytmi ja -välit venyivät. Söin lounaan noin klo 10.45, kun olin käynyt spinnissä, salilla ja siivonnut koko talon. Ja sitten seuraavan kerran söin päivällisen noin klo 16.20. Se oli suuri virhe. Kohta pitäisi aloittaa lasten iltapalavalmisteluja, niin kuinka pidän itseni erossa herkuista tai edes hedelmistä. Mun pitäisi jossain määrin rajoittaa kuitenkin hiilihydraattien saantia (ruokavaliossa niitä pitäisi olla n. 170g hiilihydraattia ja proteiinia 150g). Tarkoituksena olisi polttaa vähän tätä rasvaa ja saada esiin noita lihaksia. Ja vaikka ne jostain kohdin jo ihan hyvin näkyy, niin paljon on vielä tehtävää. Ja liiallinen hedelmien/kasvisten/kaiken syönti huonontaa dieetin tehoa. Eihän ole mitään järkeä olla dieetillä, jos kuitenkin syö miten sattuu.
Periaatteessa, mulla olisi yksi vapaan syönnin päivä tällä viikolla. Mutta se on vasta lauantaina. Enkä mä voi vaihtaa sitä esim. huomiseksi, sillä sittenhän mä alan kohta siirtelemään vaikka mitä päiviä, vaikka mihin. Mutta mitä tehdä, että selviää tämän illan ojennuksessa. Toki motivaatiota saa, kun selaa noita kehityskuvia, mutta riittääkö se? Onko teillä keinoja, miten saatte päänne tyhjennettyä tyhmistä mielihaluista?
Monet asiat on päivästä kiinni, mutta niin kuin eilen, olen tänään pitänyt kiinni siitä, etten raivoa typeristä asioista. Olen päättänyt tulla paremmaksi ihmiseksi siinä suhteessa, etten valita lapsille joka asiasta. Toki nälkäisenä ja väsyneenä se on vaikeaa hillitä itseään, mutta yritän pikkuhiljaa opetella käyttäytymään kuin aikuinen, varsinkin kun nykyään tykkään niistä mustaherukoista ja käytän sujuvasti sanaa "herukka".
Motivaatiota lisäämään auttaa varmasti postilaatikosta tänään tippunut FIT-lehti. Ei se ehkä niin mulle suunnattu ole, kuin esim. FitBody, mutta koska tuollainen on tullut tilattua, menköön sitten :D.
Mulla ei vain vielä ole ollut aikaa syventyä tuohon lehteen. Selailin sitä hieman, mutta muuten en ole ehtinyt kuin silmäillä. Tosin kiinnitin heti huomion otsikkoon "Puhti pois? -saatat syödä turhan terveellisesti". Ei mulla toki puhti ole pois, mulla vain on rehellinen nälkä, koska ateriavälit, koska tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Kaiken kaikkiaan tänään on ollut hyvä päivä. Nyt kun selviän vielä illasta kunnialla, niin sitten voin onnitella itseäni. Sitä ennen pitää kuitenkin selättää tämä piirakan himo. Tai siis ylipäätään ruuanhimo. Sitten voin taputtaa itseäni olalle ja kehaista. Mutta ensin pitää elää se.
Elämisestä tuli mieleen myös se, miten tärkeää ihmiselle on toimiva kroppa. Siis sillei toimiva, että ruuansulatus toimii ja vatsa toimii ja näin. Olen alkanut joka aamu ottamaan ½ sitruunanmehun 4 dl veden kanssa, koska kuulin sen edistävän vatsan happoja ja siten ruuansulatusta. Myös maitohappobakteerit ovat uusin aluevaltaus.
En aiemmin ole sellaisista välittänyt, mutta alkaa olla olo kuin ilmapallolla. Ehkä näistä on apua pitemmässä juoksussa. On mulla maitohappoja nyt vajaaksi puoleksi vuodeksi, joten josko apu löytyisi. Ja sitruunakikka kuulemma kirkastaa myös ihoa. Katsotaan, katsotaan. Terveyteen liittyy niin paljon, että aina sitä oppii uutta. Ja innoilla mä näitä kikkoja kokeilen, jos niistä olisi apua :).
Mutta nyt illan touhuihin (toivottavasti ilman piirakkaa :D)
Pitäkää huoli!
<3
<3
-Kaza
Minä syön usein herkkuhimon iskiessä hedelmän. Olen ajatellut niin, että harva varmaankaan hedelmillä itseään saa lihotettua ja kun nuo jokatapauksessa kuuluvat oleellisena osana ruokavaliooni, niin useimmiten se ei ole edes "lipsumista". Toki oma ruokavalioni on hiukan eri kaliiberia muutenkin kuin sinun, mutta periaatteena näin. Toinen mikä itsellä joskus auttaa, juuri jos vieraiden/työkavereiden nähden on jostakin herkusta samana päivänä kieltäytynyt, niin ei sitä voi kyllä sitten omissa oloissaankaan syödä. On melko tekopyhää esittää muille, että on dieetillä eikä voi syödä toisten tuomaa/vieraille itse leipomaansa herkkua ja sitten syödä kuitenkin ohi ruokavalion heti kun silmä välttää. Näin itseään "syyllistämällä" joskus onnistuu myös välttämään kiusauksen (vaikken yleensä ottaen syyllistämistä kannatakaan). Toki matkalla auttaa myös sen työn muistaminen mikä on jo tehty ja toisaalta myös sen työn miettiminen, mikä joka tapauksessa on vielä edessä, sitä eivät ainakaan herkut helpota. Ja toki, mitä vähemmän herkkuja joutuu katselemaan tai mitä vähemmän niitä kotona on, sitä helpompaa niistä on pysyä erossa. Itsellä auttaa myös se, että laittaa herkut säilöön mahdollisimman hankalaan paikkaan, että niitä ei tee mieli lähteä edes kaapista kaivelemaan, kun ovat niin hankalasti saatavilla. Ja niin kauan kuin paketit (esim meillä suklaarasiat, joita jäi joululta) ovat kiinni, niitä ei tee mieli, mutta jos menet avaamaan sen, niin kiusausta on paaaaljon vaikeampi välttää. Ja vapaapäivät/lomapäivät, ne ovat muutenkin paljon vaikeampia, kun rutiinit menee rikki. Töissä ei useinkaan ole mitään ongelmaa pysyä ruodussa, mutta kotipäivät on paljon pahempia. Toivottavasti onnistuit välttämään piirakan!
VastaaPoistaMä olen ehkä turhan fanaattinen tässäkin asiassa, mutta musta tuntuu, että ainoastaan pilkulleen on tarpeeksi hyvä :D. Mutta sitten tulee kaikenlaisia ylilyöntejä. Eilen mä selvisin piirakasta juuri tuolla ajatuksella, etten voi "salaa" vetää puolta piirakkaa, kun kieltäydyin kahvin kanssa siitä. Se toimii kyllä, vaikkei syyllistäminen tosiaan ole minunkaan suosikkilistalla.
PoistaKuvat ja nämä blogit kyllä auttoi, eilenkin. Just se, että muistaa mitä on antanut ja mitä on vielä annettavana. Ja kiitos tsemppauksesta! Se auttoi myös ja varmasti myös tulevaisuudessa :)!