Eipä oikeastaan enää haittaa, vaikkei kevät tullutkaan.
Ihana auringonpaiste on hellinyt ja on saanut nauttia ihanista vapaapäivistä lasten kanssa. Voi miten ihanaa on ollut. (Onneksi välillä niinkin päin)
Mä olen ollut tän projektini kanssa aika turhautunut viime aikoina. Musta tuntuu, ettei kehitystä oikeasti tapahdu, tai ainakaan sellaista kehitystä kuin mä haluaisin. Toivoisin sitä painon putoamista (uskokaa, sitä on vielä mitä pudottaa), mutta vaikka syön melko tarkasti, mitä sanotaan, ei paino putoa. En tiedä, onko ne lihaksetkaan kehittyneet niin, että se palanut rasva olisi siirtynyt lihaksiin, vai mikä oikein on. (Toki lauantain herkkupäivä vaikuttaa tämän hetkiseen tilanteeseen, mutta sitä ennenkin paino junnasi 74 kilon ja 72 kilon välissä.) Mä olen ottanut online PT- tunnin, jossa siis BodyCampin PT vastaa mun kysymyksiin tähänkin asiaan liittyen. Haluaisin tehdä asiat oikein, enkä tiedä missä mennään metsään. Olen kirjoittanut säännöllisesti (en nyt ihan päivittäin, mutta ainakin kerran viikossa) mun ruoat kiloklubiin, että saisin selvyyttä siitä syönkö liikaa. Ja ei, kyllä ne kalorit ovat olleet, valinnoista riippuen 1500-1600 kcal välillä. Turhauttavaa, kun kuitenkin liikkuukin kohtuullisesti.
Jotenkin ei innosta oikein otattaa näitä 4 kuukauden kehityskuvia, kun kehitys vissiin on, mitä on. Ihan masentaa. Olen mä saanut lisätä painoja salilla laitteisiin ja näin, mutta paino, miksi et tipu??
Kesäkuntoon pitäisi päästä, mutta jos ei mitään tapahdu, niin ei oikein kesäkuntokaan tapahdu. Eräs kuntoilun harrastaja epäili, että kyseessä voisi olla elimistön stressitila, joka lähentelee ylikuntoa, mutta mä en usko. Jos miettii, niin ylikuntoon on ihan tosivaikea päästä, ja kun mä kuitenkin jaksan hyvin treenata ja juosta, niin ei kyse voi olla siitä. Olen lukenut, että silloin on voimaton olo, ja hengästyy ihan pienistä, eikä treeni kulje. Mulla ei nyt vain kulje tuo painon alas meneminen.
Ajattelin motivoida itseäni uusilla salikengillä. Edellisillä sisäpelikengillä kitkuttelin ootas.... vuonna 2006, joten ehkä olisi aika uusia vähän kantaa. Päädyin Adidaksen ihanan punaisiin, tai fuksian värisiin kenkiin, jotka ovat aika herkut. Mä olen jotenkin rakastunut pinkkiin ja fuksiaan ja tuollaisiin keski-ikäisten naisten väreihin, mutta ehkä se ei ole pahinta minussa :D.
Aika herkut. Ja nuo kengät sopii niin hyvin mun salihanskojen kanssa yhteen, jotka eivät nekään ole mitkään mustat, vaan pinkit :D. Alan kohta huolestua itsekin, jos todella alan hankkimaan pinkkejä asusteita.
Josko viikonloppuna vierottuisin porkkanasta :).
Prismassa on nyt porkkanat tarjouksessa. Siis 1,49€/2 kg. Me ollaan ostettu niitä vissiin (maanantaina alkoi tarjous) 7 pussia. (miten niin tykätään porkkanoista??) Suomalaiset porkkanat ovat niin parhaita, vaikka eihän ne tietenkään voita itse kasvattamia porkkanoita. Siihen meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta, joten eletään nyt näin. Porkkanat <3 ja kaali <3.
Mutta kohta alkaakin olla taas leipomisen aika. Laitoin aamulla ruisleipätakinan juuren tulemaan. Sitä tosin pääsee leipomaan vasta parin päivän päästä. (Löysin pakkasesta vanhan juuren, joka toivottavasti on ihan hyvä vielä. Vuosista huolimatta :D) Mutta tänään tehdään sämpylöitä lasten kanssa. Ne ovat sitten hyviä poikain mielestä. Ja vaikken mä niitä pystykään syömään, niin onhan se kelpo evästä kasvaville pojille ja ei niin kasvavalle, meillä asuvalle miehelle.
Nautitaan auringosta!
<3
-Kaza
Ihan oikeesti, tää blogger ei nykyään tykkää musta! Pari päivää sitten kirjoitin pitkän kommentin Aikun blogiin, ja kun painoin "julkaise"-nappia niin teksti hävisi kuin tuhka tuuleen. Sama nyt, kirjoitin ja julkaisun niin teksti katosi. Anyway, kirjoitinpa vaan, että mä en voi leipoa mitään ilman että maistelen valmiita tuotoksia. Viikonloppuna olen päättänyt pitää vapaasyöntipäivän kun juhlitaan lapsen synttäreitä, ja pelkään sen alkavan jo lauantaina varaslähtönä kun pitää leipoa pullaa, kakkupohjaa, popcorneja tarjolla yms. Ja kun jo lauantaina tulee vieraita niin on muka jotenkin vaikeampi noudattaa jotain tarkkaa dieettiä...
VastaaPoistaKatjushka, kiva, että jaksoit kirjoittaa kaiken toiseen kertaan!
PoistaTämä on bittiavaruuden tapa pitää hereillä tai jotain :D.
Synttärit ovat pahoja!
Meilläkin on tulossa synttäreitä kaksin kappalein keväällä, ja mä pohdin myös, että kuinka selviän.
Tai no kyllä mä tiedän, että selviäisin, mutta haluanko selvitä? :D
Leipominen on ihanaa, mutta kyllä mullakin koville ottaa, etten maistele kaikkea. Noh sämpylät ei niinkään, mutta pulla ja sitten kun tehdään pikkuleipiä. Mä rakastan pikkuleipiä!
Mutta uskon siihen, että SÄ selviät! Ei epäilystäkään :)!
Onko painolla oikeasti jotan väliä?
VastaaPoistaMulla projektin alussa ei tippunut paino, ei sitten yhtään ja meinasin vetää ranteet auki asian takia. Kirjoitin valkulle joka kysyi saako aikuista ihmistä neuvoa? Tarkoitti varmaan vanhaa akkaa, mutta kaunisteli asiaa :D Hän kysyi, mitä se paino mulle kertoo? Kertooko se mun hyvästä fiiliksestä, hyvästä kunnosta, hyvästä treenistä vai onko ne vaan numeroita joilla ei ole merkitystä?? Mä pysähdyin miettimään ja tajusin, ettei niillä numeroilla ole mitään väliä. Ei ne kerro minusta mitään eikä mulle mitään. Niinpä jätin vaaálla käymisen ja voin sanoa, että oli kuin olisi suuren kiven heittänyt sydämmeltään.
Painoahan mulllakaan ei tippunut puolessa vuodessa kuin 3,5kg mutta mitä sitten?? Peilistä mua katselee kuitenkin ihminen joka on aina hyvällä fiiliksellä, positiivinen, treeneistään ja elämästään nauttiva keski-ikäinen nainen joka haistattaa pitkät kaikille numeroilla. :D Suosittelen sullekkin. :D
Ite tehdyt sämpyt on parhautta, leivoin niitä vuosia kun lapset vielä kotona. Ja sun salihanskat ja uudet kengät, WAU!! :D
Aikku, kiitos kehuista. Mä tykkään noista kengistä myös.
PoistaTuo mitä sanot painosta on ihan totta, mutta mutta, mä haluan olla kevyempi kuin nyt. Mä haluan olla paremman näköinen kuin nyt ja terveempi. Mulla on kuitenkin rasvavarastoja vaikka millä mitalla ja mielelläni antaisin ne pois. SIksi mä pohdin tuota painoa, sillä se on ainut keino seurata sitä, onko suunta oikea.
Ja mä olen tottunut koko ikäni kyttäämään painoa, vähän vaikea oppia muutamassa hetkessä pois. Ehkä mä joku päivä olen saavuttanut sen painon, jonka haluan tai pystyn unohtamaan koko painoasian!
Ihanat kengät! Laita vaan 4kk kuvat tulemaan, me voidaan katsoa näkyykö edistystä. Itse en noissa ruoka-asioissa ammattilainen ole, mutta mitä olen vierestä seurannut ammattilaisen ruokasuunnittelua, niin väittäisin, että painon putoamisen hitaus johtuu ennemminkin liian vähästä määrästä energiaa ja rasvaa, kuin liian suuresta. Elimistö helposti tahtoo säästää kaiken jäljellä olevan rasvan, jos se tulkitsee liian pitkästä miinusmerkkisestä kalorimäärästä, että keho on nälän hädässä.
VastaaPoistaSanna,
Poistakiitos kommentistasi! Ja kehuistasi. Mä tänään koeajoin uusia kenkiä ja on ne ihanat. Heti tuli kivempi mieli, kun sanoi uudet kengät jalkaan :D. Ja treeni kulki hyvin.
Olen miettinyt myös tuota ruoan tai rasvan/ energian vähyyttä, mutta olen pitänyt niitä herkkupäiviä aina, kun lupa on ollut ja sen olisi niin kuin pitänyt buustata tuota aineenvaihduntaa. Mutta ehkä olen syönyt liikaa tai sitten joku mättää. Kyllä tämä tästä. Katsotaan millaisen vastauksen saan siltä PT:lta.
Sitten ensi viikolla koitan otattaa noita kuvia, niin saatte jotain arvioitavaa :D.
Kuntosalilla tänään kyllä sain taas kommentteja siitä, kuinka olen kiristynyt huomattavasti. Ihana tuollainen pieni sali, jossa infotiskin nainenkin tuntee mut :). <3
Itse en usko tuohon herkkupäivä ja tosi vähäkalorinen dieetti yhdistelmään, ainakin miulla se vetää aineenvaihdunnan aivan jumiin. Sen sijaan herkuton terveellinen ja tarpeeksi hyvää rasvaa sisältävä ruokavalio, joka on vain aavistuksen miinuksella, on saanut nuo viimeisetkin tiukassa olleet kilot lähtemään. Mutta kenelle sopii mikäkin.
VastaaPoistaSanna,
Poistaymmärrän hyvin pointtisi. Toivon, että PT osaisi keksiä sen, mistä kiikastaa ja pääsisin yli tästä jumituksesta. Toivottavasti näin kävisi. Tänään jännityksellä odotamme, mitä PT kirjoittaa :).