Viikon hiljaiselon jälkeen.

Koulutus on nyt takana, ja kyllä se olikin kivaa. 

Ruokailut onnistuivat paremmin kuin hyvin, vaikka harmillista oli se, kuinka ateriavälit venyivät ainakin aamupalan ja lounaan välillä, minusta riippumattomista syistä (aamupala oli klo 8 ja lounas yleensä 12.15) Kylläpä oli jo karmiva nälkä sen jälkeen. Huippua oli kuitenkin se, että tarjolla oli AINA myös mulle sopivaa ruokaa. Lounaalla yleensä jotain pihviä/leikettä/filettä tms. ja päivällisellä esim. kanakastiketta tai vastaavaa. Nyt kun mietin, niin en oikeastaan edes muista, mitä kaikkea syötiin. Salaattia oli aina tarjolla ja omat iltapalat (raejuustoa 200g ja mehukeittoa, hiilareita toi kurkku ja tomaatti sekä joskus omena) korvasi tarjolla olevan leipäökön.

Ihana oli kyllä olla ja tulla valmiiseen pöytään. Ei tarvinnut miettiä, mitä syödään. Ja niin kuin jo mainitsin, ruoka oli hyvää. Vaikka joka lounaalla oli jälkkäriä ja päiväkahvilla AINA pulla tai viineri/muffini, mä en niitä syönyt (kuin perjantaina maistoin vähän puolukkapaistosta. Puolukat ovat mun suurin heikkouteni). Voin tuulettaa ja olla aikas ylpeä itsestäni!

Liikuntakin kuului viikkoon olennaisesti. Kävin salilla tekemässä uutta ohjelmaa 3 kertaa ja juoksemassa kerran. Aerobiset siis jäivät lähes kokonaan, mutta ajattelin, että olkoon tämä nyt sellainen "lepoviikko". En varmaan olisi saanut niin paljon irti kurssitarjonnasta, jos olisin ollut kovin väsynyt. Sali, jolla kävin, oli suoraan 80-luvulta laitteineen, mutta ei se haitannut yhtään. Pääasia, että sain tehnyt sen, mitä piti. Testasin tosiaan uutta ohjelmaani ja ilokseni huomasin, ettei se nyt olekaan niin sairaan pitkä. Pisimpään meni kyllä rinta-, olkapää- ja ojentajatreenissä, mutta vaivaiset 1h 10 min. Tämä luo uskoa siihen, että kiireisinäkin viikkoina ehdin tekemään sen, mitä pitää. 

Uutta intoa sain siis töihin ja treeniin viikosta. Olen kateellisena lueskellut ja katsellut Lahden kisoja, joista monet varmasti ovat kuulleet. Siellä on kyllä rautaisia mimmejä kisaamassa. Ehkä ens vuonna tai (ehkä realistisempi olisi vuosi 2016) mäkin olen siellä :). Tällä ruokavaliolla toivottavasti :).

Viikko takana nyt puuroa aamuisin ja voi vitsi, miten ihanaa onkaan puuro+mehukeitto+raejuusto-yhdistelmä. Mä olen ihan in laav. Maanantaina (eli huomenna) pitää kuitenkin siirtyä taas munalinjalle, näin pääsiäisen kunniaksi. Mutta ehkä selviän viikosta, kun saan sitten taas puuroa seuraavalla viikolla. Hullun nopeasti on tämä puoli vuotta mennyt. Melkein iskisi eroahdistus, mutta onneksi voitin tuon part II:n, niin pääsen sen aikana myös toteuttamaan itseäni. Odotukset ovat korkealla :).

Sain viimein itselleni myös kävelyyn tarkoitetut lenkkarit. Aiemmin olen vetänyt aamuaerobiset joko juosten juoksulenkkareilla tai sitten kävellen talvilenkkareilla. Ja voin sanoa, että nyt, kun lämpötila on aika paljon plussan puolella, talvilenkkarit ovat hiukan kuumat. Tänä aamuna (vapaapäivänäni!) kävin testaamassa kenkiä jo. Kun ne muotoutuu jalan mukaan, niin varmasti ne ajavat asiansa ja ovat hyvät. Miten tällaiset pienet jutut, niin kuin uudet kengät, voivatkaan innoittaa ihmistä ihan oudolla tavalla :). 

Mutta joo, nyt menen pussittamaan kaikki tänään paistamani pullat ja sämpylät. Sain muuten myös uuden leipäreseptin, joka on parhaittaan koeajossa.

Leipään laitoin ohjetta vähän soveltaen

2 tl suolaa

1tl kuivahiivaa

3dl kuitusta

4dl vehnäjauhoja

3 ½ dl vettä

Sitten vain kelmuun ja odottamaan huomista. Meillä "kohotusaika" on jotakuinkin ehkä reilu 24 tuntia, mutta ymmärsin, että sen parempi maku siitä tulee, mitä pitempään nostattaa. Huomenna siis paistelen sen töiden jälkeen.

 

En mä siis itselleni sitä tee, kuten en mitään noista em. tuotteista, mutta perheelle. Ehtoinen emäntä iski jälleen :D. Tänään on jotenkin ollut hyvä päivä, kun olen saanut niin paljon aikaan. Eikä lapsillekaan ole tarvinnut huudahdella lainkaan.

Ihana sunnuntai siis. Ja nyt hommiin.

Aurinkoista palmusunnuntaita!

<3

-Kaza