Ihana kevät...

Tosissaan ihana, kun lunta on satanut koko aamupäivän. Maassa on hanki ja järvikin kohta jäässä...

Blogissa on ollut pieni luova tauko, vapun juhlinnan jälkeen pitääkin pitää taukoa. 

Treeni sujuu ja pian on tulossa kuvat siitä, mitä saatiin aikaan.

Nimittäin tämä on viimeinen virallinen viikko tätä ms.bikini fitness challengea. Puoli vuotta on mennyt, noin vain. Vaikka tietenkin asiaan vaikuttaa se, että ohjelmat muuttuivat 4 viikon välein, ei kuukauden välein. Ihmettelen tosiaan, kuinka aika on voinut mennä näin. Toisaalta myös harmittaa se, kuinka ne pari kuukautta tuossa välissä meni ihan miten sattui. Onneksi tämä lysti ei lopu tähän, vaan heinäkuun lopussa starttaa tuo kakkososa. Minulla ei siis ole mitään kiirettä tämän projektini kanssa. 

Nyt kun mietin tuota puolta vuotta, niin kyllähän se on opettanut paljon. Se on kertonut ainakin sen, kuinka kieroutunut on mun suhde ruokaan. Mutta toisaalta myös se tosiasia, että mä pystyn mihin vain, jos haluan. Itseluottamus siihen, että vaikeinakin hetkinä päätösten takana voi seistä ja että pystyn seisomaan. Vaikka se tarkoittaisi kieltämyksen tietä. Salitreenistä olen nauttinut tosi paljon. Ja on ollut ihan mahtavaa huomata se kehitys, jota on tullut. Vaikkei fläsän alta ole kuoriutunutkaan vielä mitään fitnessbeibiä, niin on mahdollisuus on olemassa. Kunhan tämä fläsä lähtee, niin rautaiset lihakset paljastuu sieltä. 

Olen oppinut myös treenaamaan niin, että annan kaikkeni. Olen kyllä aina ollut luonteeltani sellainen, ettei periksi anneta. Siis ohjelman määräämät jutut on tullut lähes poikkeuksetta tehtyä (tai ainakin jossain määrin sovellettua). Vaikka on tietenkin asioita, joissa olisin halunnut kehittyä enemmän, viitaten niihin asettamiini tavoitteisiin leuanvedosta ja muusta. Mutta tässä kohdassa voin vedota siihen, että matkaa on onneksi vielä edessä :D. 

Liikunnasta on tullut elämäntapa, vaikka onhan se ollut ainakin sen aikaa mukana, kun ensimmäistä kertaa tiputin painoa. Mutta nyt se on jotenkin paljon luonnollisempaa ja tärkeämpää. Että voin hengittää kunnolla, pitää päästä lenkille ja salille. Ei muuten tule mitään. Tällä viikolla on sellainen ohjelma itselläni, etten valitettavasti pääse salille, ehkä kuin kerran tai kaksi. Ja se harmittaa sietämättömästi. Olen taas menossa koulutukseen ja tuolla koulutuspaikassa ei ole tarjolla kuntosalia. Pitäisi ehkä hankkia sellainen travell pass, salilta, jos ehtisin joskus salille. Mä yövyn onneksi siskoni luona, joten saan rauhassa vetää puuroa aamupalaksi ja rahkaa iltapalaksi. Pitää vain välipalat miettiä. Ruoka ei siis ole ongelma, liikunnan puute sen sijaan on. Ainakin voin käydä aamuin illoin lenkillä. Koulutuspäivä alkaa noin klo 9, joten jos vaikka herää klo 6.30, ehtii loistavasti käydä tutustumassa kaupungin lenkkipolkutarjontaan :). 

Tänään aloitin nyt sitten syömään 1700 kcal/päivä. Ja tähän ohjelmaan kuuluisi periaatteessa herkkupäivät, mutta mä en voi nyt antaa periksi niiden suhteen. Pitää opettaa itsensä olemaan taas ilman herkkuja. Onhan niitä tullut syötyä. Mutta lapseni synttäreillä sitten kerran koko potin. Olen niin suunnitellut tarjoiluita juhliin ja tänään laitoin simaa tulemaan. Lisäksi on kahta juustokakkua, juusto-kinkku-hyrriä ja voileipäkakkua sekä salaattia. Lisäksi keksejä, täytekakkua, munkkeja ja simaa <3. Kuulostaa niin loistavalta :). Mutta siihen on vielä aikaa. Nyt vain tiukkaa dieettiä ja treeniä siihen asti. 

Online-Pt-tunnilla valmentaja suositteli kesän ajaksi 3krt/vko treeniä, että vähän ehtii keho palautumaa, ennen kuin kakkososa bikini fitnestä alkaa. Lisäksi intervalleja ja tabataa suositteli Akseli. Pitää miettiä sitä, miten jakaa treenipäivät, siis millä ohjelmalla treenaa ja mitä lihaksi minäkin päivänä. 

Mutta kuvia siis luvassa joskus tässä lähiaikoina :).

<3

-Kaza