Kehityskuvat

sunnuntai 3. elokuuta 2014


Aikamoista skeidaa.

Mulle on vissiin tullut toinen teini-ikä, kun naamaan pukkaa finnejä. Vähän kiusallista, kun kuitenkin kyseessä on aikuinen ihminen, ja kun kuitenkin siitä on niin pitkä aika, kun viimeksi olen tästä ongelmasta kärsinyt. (Mulla oli hienot kuvatkin noista naamani kaunistajista, mutten saa niitä nyt liitettyä. Ehkä se on teidän ilo ja voitto...)

Olisikohan uudella ruokavaliolla jotain tekemistä asian kanssa, vai olenko mä vain tulossa lapseksi jälleen? Älkää siis ymmärtäkö väärin, toisten naamoissa ei finnit ole lainkaan huomiota herättäviä, mutta kun en ole tästä ongelmasta pitkään aikaan kärsinyt, niin miksi nyt? Mitä olen tehnyt väärin? Ja kerrankin kun olen alkanut hoitamaan ihoani oikein urakalla, siis pesemään ja rasvaamaan aamuin illoin, vaikken olisikaan käyttänyt edes meikkiä. Onko joku muu huomannut vastaavaa?

Mä syytän ehkä osittain näitä hiilareita, sillä muutahan mä en ole syönyt. Eihän jauheliha voi sellaista aiheuttaa…
Ja toki täytyy mainita myös siitä, että tänään on ollut mun lepopäivä. En ole liikkunut siis mitenkään erityisesti. Ehkä syynä on hiilarit, maha on ihan tukossa. Siis ihan valtavana pallona. Huomenna on pakko aamulla hiihtää tai siis lähteä lenkille. Ei tätä olotilaa kestä muuten lainkaan. Sanonpahan vain huhhuh.

Jauhelihasta ja ruuasta tulikin mieleen. Tänään mun maailmani meni ihan raiteiltaan. Siis päivä meni niin pilalle, kuin voi vain mennä. Eilen juuri kehuin sillä, kuinka perusterveellistä ruokaa täällä on, aamulla puuroa ja niin edelleen. Niin tänään odotti yllätys. Ei ollut muuta kuin leipää ja kannusvurstia. (Ja mä vihaan kannusvurstia.) Keittiötyöntekijä oli ilmeisesti nukkunut aamulla pommiin ja tullut taloon vasta 5 minuuttia ennen meidän aamupalan alkamista, eikä mitään ollut valmiina, kun mä saavun hekumoiden paikalle. Aamupala on päivän tärkein ateria ja musta tulee ihan hirviö, jos aamuhetki menee pilalle. Ja tästä ovat saaneet kanssaolijat kuulla.

Eikä tämän päivän surkeat ruuat siihen loppuneet. Iltapalalla oli tarjolla just jotain leipää ja pullaa. Siis MITÄ?!?!?!? Mihin tämä maailma on menossa. Mä olen kyllä TODELLA pettynyt tähän tasoon. Anteeksi kokoaikainen urputukseni. En mahda itselleni mitään. Ruoka vain on aika tärkeä asia.

5 kommenttia:

  1. Minä niin ymmärrän sinua jälleen. Vaikka en ruuasta yleensä valita, mutta kun leirillä päivällä oli makkarakastiketta ilman makkaraa ja seuraavaksi lohikeittoa ilman lohta, niin kyllä meinasi ottaa päähän. Että silläkö tankataan eilisen satasen pyörälenkin energiat takaisin?? Onneksi on raejuustoa mukana, hedelmät kyllä jäi keittiön pöydälle kotiin...
    Ja minulla ainakin leirillä on aina vatsa kipeä ja tukossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Sanna, että sä ymmärrät!
      Ruuan taso täällä on onneksi palautunut ja treeni on kivaa. Ehkä huomenna siitä juttua.
      Toivottavasti säkin olet toipunut :).

      Poista
    2. Joo meilläkin oli tänään jo parempaa ruokaa, vaikka leipää joutuu valitettavasti edelleen syömään, jotta saa vatsan täyteen. Huomenna jo kotiin, joten kyllä tämä tästä ;-) Tänään pääsin lenkille minäkin ja tehtiin poikien kanssa lihaskuntotreeniäkin, siis hyvä päivä

      Poista
  2. Lihaskunto poikien kanssa kuulostaa niin mun jutulta. Voi miksi en tajunnut sitä aiemmin? :D

    VastaaPoista
  3. Työsuhdeetuja, ovat myös hyviä kirittäjiä lenkillä, kun eihän niille voi jäädä ;)

    VastaaPoista