Kehityskuvat

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Kuinka mä aina törmään näihin...

Metsän keskeltä terve!
Mulla on ollut mahtavaa. Mä olen juossut ja tehnyt kuntopiiriä, olen vertaillut poikain kanssa leuanvetotaitoja ja käynyt aamulenkillä. Olen valvonut "huvikseni" aamuviiteen ja hengaillut. Tosi kivaa settiä.

Tänään mä menin aamulenkille puoli seitsemän. Normaali lenkki, ei mitään ihmeellistä. Kuuntelen musiikkia ja sitten jotenkin kuulen, aivan kuin auto lipuisi takanani todella hitaasti. Katsahdan taakseni, siellä lipuu sellaine avolavarousku. Ja mitä tekee kuski, tuijottaa mua, nostaa peukalon tsempiksi tai tyytyväisyyden osoitukseksi ja lipuu pois paikalta. Kylläpä se tuntui taas mukavalta. Ihan kummallista, kuinka aina täällä mä kohtaan niitä. Oikeasti, tuolla kaupungissa saa juosta vaikka puolialasti tai miten vain, eikä kukaan kiinnitä huomiota, mutta täällä joka kerta tulee joku tuollainen tsemppaava kanssaolija vastaan. Ja tässä tapauksessa haluan ymmärtää tämän puhtaasti kehuna. Pois sovinismi ja seksismi. Olen otettu ja iloinen.

Kun pääsen täältä kotiin, jaan teille muutamia kuvia. Yhteydet vaan ovat niin huonot, ettei nyt onnistu. Mutta ei mulla nyt muuta. Pitää lähteä temuamaan yksien kanssa.

<3
-Kaza

Ps. myös ikäkriisini on historiaa, mummot luulivat minua eilen rippikouluikäiseksi ja yksi yliluutnantti ajatteli myös minun olevan nuorempi, kui 27 vuotta. IHANAA. Vaikka selfieitä ottaessa tuleekin ikävät juonteet poskiin. Olkoon ne naururyppyjä :D.

1 kommentti: