Kehityskuvat

lauantai 16. elokuuta 2014

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis...

No kyllähän te tiedätte sen, että kun pikkasen alkaa parantua, niin sitä tuntee olevansa jo ihan kunnossa. Mulle kävi tämän polven kanssa niin. Eilen tuntui jo siltä, että elämä hymyilee sen suhteen, vaikka se illalla sitten oireilikin vähän. No aamulla mä totesin, että "jes! Pystyn käyttämään koiraa ulkona." ja innostuin ihan juoksemaan. Ja vielä kävelykengissä. Sellainen 6 kilsaa tuli juostua, ja ei olisi kannattanut. Töissä piti vielä käyttää korkkareita ja kuntosalilla piti vähän ajella spinning-pyörällä. 

Voin nimittäin sanoa, että VIRHE! Nyt on muutes polvi kipiä. Tai ei se oikeastaan ole kipeä. Se kipuilee ja syrtsää ainoastaan silloin, kun sitä koukistaa. Ja sittenkin jos sen saa menemään koukkuun, niin ei tunnu enää missään. Mutta suoristamaan sitä ei pysty, jos haluaa vielä joskus koukistaa. Aika kiusallista. Tänään kävin kaupassa ja voi ei olikin noloa, kun en vain saanut jalkaa autoon. Vissiin 5 minuuttia koitin vesisateessa survoa sitä sisään, mutta eihän se onnistunut. No sitten piti nöyrtyä, astua ulos ja jotenkin joku meni paikoilleen ja tidii, mä pääsin autoon. 

Tässä vähän kesäkuntoa (jota siis ei ole) maasto-olosuhteista.

No katsotaan huomenna kuinka akan käy. Luvassa on vielä oikein extrapitkä työpäivä ja salillakin pitäisi aamulla käydä. Aattelin jättää jalat nyt suosiolla treenaamatta ja tehdä vaan käsivarsia ja kardiota. Ehkä pienoinen järjen ääni täällä päässä huutaa. 

Sain viimein nuo kuvajutut toimimaan ja voisi sanoa, että lihaksi näkyy pohkeessa, mutta hauis on kutistunut ihran alle... vai mitä olette mieltä :D.

Eikö näykin pienoinen pohjelihas? Kuvakulma ja valo kuvassa ei tee oikeutta kyllä noille lihaksille :D.
Olkapää on vähän kasvanut, mutta hauis kutistunut, tai siis piiloutunut tuonne ihran alle. Vähän huono kuvakulma, mä olen kokeileva kuvaaja :D
 Siitä mä olen kyllä iloinen, että rintalihakset, ja tämä yläkroppa ja -selkä ovat "kasvaneet" ja kehittyneet hienosti. Peilistä näkee, kuinka jännittäessä rintalihakset piirtyvät jo esiin, Samoin kuin olkapään lihakset. Siistiä. Olen niin koukussa kehittymiseen. Jännittää ihan itseänikin, millaisia kehityskuvia ensi viikon jälkeen otetaan. 

Me ollaan lähdössä lasten kanssa, siis minä ja lapset, reissuun. Reissussa ei tietenkään voi treenata samalla ilolla, kuin tällä viikolla, mutta olen tehnyt yhden treenin varastoon. Jos ens viikolla ehdin siis tekemään 4 treeniä, niin homma on kunnossa. Tai siis sitten olen pysynyt ohjelmassa. Täytyy kyllä sanoa, että polven takia on sprinttikardiot jääneet, ja se harmittaa. Mutta ehkei maailma kaadu siihen?? 

Nyt googletan räätinlihasta, jos se olisi polveni vaiva, katsotaan miten käy. 

Voikaa hyvin :D.
<3
-Kaza

6 kommenttia:

  1. Näkyy :-D (laittaisin tähän peukun kuvan jos pystyis..) Tsemppiä ja nyt parantele se koipesi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Satu K!
      Mä koitan parannella, mutta ihmisen mieli ei oikein anna periksi. Onneksi nyt tulee taukoa ihan olosuhteiden pakosta urheiluun pari (siis 4 päivää...), ehkä se tekee vain hyvää :).

      Poista
  2. Vau, mikä pohje. Ja nainen muutenkin. Älä nyt leiki sen jalan kanssa, tiedän miten kivaa on, kun jalka hetken toimii, mutta sitten se saattaakin olla seuraavat puoli vuotta toimimatta, jos huonosti käy. Nim. kokemusta on...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos Sanna!
      Jollain omahyväisellä tavalla kehut tuntuvat vaan niin kivalle :).

      Poista
  3. Komppaan edellisiä, lihasta tullut ja älä leiki kipeän jalan kanssa. Koskaan ei särje turhaan, kipua pitää kunnioittaa.
    Niin kiire ei saa kehityksellä olla että terveyden hinnalla treenataan. Usko vanhempaasi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aikku!
      Tuo oli aika hyvin sanottu, kipua täytyy kunnioittaa. Sen otan nyt seuraavien päivien ohjeeksi. Ehkä jalkakin kuntoutuu :).

      Poista